Select Page

Suomalaisartistien keikkaelämä ei ole glamouria ja ruusuilla tanssimista, vaikka moni saattaa niin kuvitella. Lyhyenkin esiintymisen taustalla on satoja tunteja töitä, kun artisti ja yhtye ovat harjoitelleet esiintymisen viimeisen päälle. Bändärit ja hulppeat raiderit eivät kuulu kovinkaan monen muusikon arkeen ja alalla on paljon perheellistä, jopa aivan toisissa tehtävissä päivätyönään työskenteleviä ihmisiä. Levein leipä taotaan levymyynnin lisäksi kesän festariputken ja genrestä riippuen myös lavatanssisesongin aikana, mutta talven pimeinä kuukausina keikkapalkkioille ei ole hurraamista.

Oman pelastuksensa tuovat laivakeikat, joista maksetaan suhteellisen hyvin, ja esiintymisiä on samassa paikassa parhaassa tapauksessa useampi peräkkäin, eikä bussissa istuttuja keikkakilometrejä kerry. Talvisaikaan artistit kiertelevät ympäri Suomea, paikallisissa ravintoloissa ja baareissa esiintyen. Seuraavien rivien myötä tutustumme tarkemmin siihen, miltä suomalaiseen musiikkiteollisuuteen keskeisesti kuuluva keikkaelämä näyttää ja mitä liikkuva työ pitää sisällään.

Kilometrejä kertyy mittariin

Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon kotimaisille artisteille kertyy kilometrejä. Populaatioltaan pieni Suomi on pinta-alallisesti suuri maa ja kilometrejä kertyy auton mittariin lähes huomaamatta. Ei olekaan harvinaista, että suosituimmat laulajat ajavat vuodessa jopa yli 100 000 kilometriä. Näin käy helposti etenkin silloin, jos artisti asuu itse Pohjois-Suomessa ja tekee paljon keikkaa pääkaupunkiseudulla.

Kotimaan maantiet tulevat siis tutuksi, kun artisti yhtyeineen ajaa ensin kotoa keikkapaikalle ja sieltä takaisin kotiin – tai parhaassa tapauksessa majoittuvat joko keikkabussissa tai hotellissa ennen seuraavaan keikkapaikkaan siirtymistä. Kotona vietetty aika jää erityisesti suosituimpien artistien kohdalla vähäiseksi, mikä aiheuttaa omat haasteensa yksityiselämän ja työn yhteensovittamisessa.

Koska artistit viettävät tiiviisti aikaa yhtyeen kanssa tien päällä, on erityisesti kahteen asiaan kiinnitettävä huomiota – kemioiden kohtaamiseen ja ergonomiaan. On ensiarvoisen tärkeää, että kokoonpano tulee toimeen keskenään ja voi viettää yhdessä pidempiä aikoja. Hyvä ryhmähenki edesauttaa sitä, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja antavat kaikkensa tarjotakseen yleisölle parhaan mahdollisen keikkaelämyksen. Tällöin kuulija haluaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä seuraavallekin lähiseudulla järjestettävälle keikalle, ja artistit saavat turvattua työnsä myös tulevaisuudessa.

Kuten aiemmin mainitsimme, on ergonomian merkitys pidempiä matkoja reissatessa erittäin suuri. Muusikot ja laulajat tekevät fyysistä työtä, jonka edellytyksenä on, että keho on mahdollisimman hyvässä kunnossa. Näin ollen on tärkeää, että penkkien säätöihin ja istuma-asentoihin kiinnitetään huomiota. Lisäksi ajoneuvon turvallisuuteen ja liikenneturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin on syytä kiinnittää asianmukaista huomiota.

Muusikoilla on erikoiset työajat

Artistien työ on keikkaluontoista, joten työajat määräytyvät keikan ostaneen tahon puolelta. Esiintymiset sijoittuvat useimmiten ilta-aikaan, jolloin kuuntelijat kerääntyvät yökerhoihin, festareille, keikkapaikalle tai konserttisaleihin. Keikat ovat useimmiten viikonloppuisin erityisesti kiireisimpään kesätapahtuma-aikaan, joten lauantain vapaapäivistä voi vain haaveilla.

Tällainen elämänrytmi tuottaa haasteita erityisesti perheellisille artisteille, sillä lasten tai puolison kanssa ei välttämättä ole juurikaan yhteistä aikaa etenkään tiiviin keikkaputken aikana. Toisaalta kiertue-elämä ja erikoiset työajat tuskin tulevat yllätyksenä kenellekään muusikon urasta haaveilevalle, ja kyseessä onkin lähinnä elämäntapa. Esiintyvä taiteilija toimii usein unelma-ammatissaan, jossa erikoiset työajat ovat yksi työhön kuuluvista ominaispiirteistä. Harva artisti tuskin vaihtaisi keikkaelämäänsä arkiseen kahdeksasta neljään -toimistotyöhön.

Moni taiteilija löytää seurustelu- tai elämänkumppaninsa saman ammattikunnan sisältä. Keikkatyön ymmärtäminen on luonnollisesti helpompaa, jos molemmat ovat samalla alalla. Perhettä perustettaessa on kuitenkin huomioitava se tosiasia, että lastenhoidon ja keikkatyön yhteensovittaminen voi olla varisin haastavaa.

Pitkän työillan jälkeen edessä on useimmiten saman tien matkaa takaisin kotiin. Koska satojen kilometrien köröttely harvoin onnistuu ilman pysähdyksiä, ovat suomalaisartistit tuttu näky huoltoasemien ja pikaruokaravintoloiden työntekijöille. Etenkin viikonloppuisin suviyössä saattaa törmätä aterioiviin artisteihin, jotka nauttivat yhtyeensä kanssa huikopalaa raskaan esiintymisen jälkeen.

Suomalaiset suhtautuvat julkkikseen melko kunnioittavasti, joten maassamme tähdetkin saavat elää suhteellisen rauhallista elämää, käydä esimerkiksi läheisellä kuntosalilla, syödä aamiaista hotellin aamupalapöydässä, opiskella muiden seassa tai matkustaa ratikalla. Monessa maassa näin ei ole, vaan tähdet elävät varsin todellisuudesta vieraantunutta elämää.

Kuuntelijoiden määrää on vaikeaa arvioida

Kiertuetta julkaistaessa on haastavaa arvioida, kuinka paljon kullekin keikalle tulee yleisöä. Jos lippuja ei ole jo ennakkoon ollut myynnissä, on suorastaan mahdotonta sanoa varmuudella etukäteen, tuleeko keikalle 50 vai 500 kuuntelijaa. Mikäli kiertue osoittautuu ensimmäisten konserttiensa aikana menestykseksi, on varsin todennäköistä, että myös myöhäisemmät konsertit vetävät hyvin yleisöä. Se, kuinka hyvin levy on käynyt kaupaksi ja onko jokin hitti soinut usein radiossa, antaa hyvää osviittaa siitä, onko artistilla ja taustajoukoilla syytä hymyyn.

Suosituimpien artistien kohdalla keikat ja kiertueet saattavat olla loppuunmyytyjä jo hyvissä ajoin etukäteen. Kaikenlaiset skandaalit ja esiintyvän taiteilijan imagoa tavalla tai toisella ryvettävät artikkelit saattavat kuitenkin aiheuttaa, etteivät liput mene kaupaksi. Julkisuuskuva, faneihin suhtautuminen ja se, kuinka muusikko esiintymisensä hoitaa, vaikuttavat siihen, käyvätkö konserttiliput kaupaksi vai ei. Julkisuus on keskeinen osa esiintyvän taiteilijan työtä.

Keikkojen tunnelmassa on valtava ero riippuen siitä, pursuileeko paikka kuulijoita vai onko paikalla ainoastaan kourallinen ihmisiä.  Mitä enemmän paikalla on yleisöä, sitä helpompaa on tunnelman nostattaminen kattoon.

Toisinaan voi käydä myös niin, että kiertueesta tulee pannukakku. Ei ole lainkaan harvinaista, että keikka saatetaan perua lyhyelläkin varoitusajalla, jos katsojia ei ole syystä tai toisesta ollut tarpeeksi. Keikkojen peruminen on tietenkin ikävää niin muusikon kuin yleisönkin kannalta, mutta tällaisia tilanteita tulee vastaan lähes jokaisen muusikon kohdalla. Toisinaan kiertue on syystä tai toisesta täysi floppi. Ja vaikka kaikki sujuisi kuin rasvattu, on esimerkiksi äänen vievä flunssa ymmärrettävä syy laulajan keikkojen perumiselle.

Pitkään työskennelleillä artisteilla voi olla faneja jopa kolmessa sukupolvessa. Musiikilla on ihmeellinen, yhdistävä vaikutus. Ja mikäpä johdattaa paremmin tunnelmiin, muistoihin tai tilanteisiin, kuin jollakin tapaa merkittävä kappale? Vaikka levymyynti on laskenut, ei musiikin merkitys ole vähentynyt. Pikemminkin päinvastoin: nykyisin markkinoilla olevat suoratoistopalvelut, langattomat kuulokkeet ja ultrakevyet musiikinkuuntelulaitteet ovat omalta osaltaan edesauttaneet sitä, että musiikki on merkittävä osa yhä useamman suomalaisen arkea, huolimatta siitä, että levy-yhtiöiden toiminta näkyy kuluttajalle aiemmasta poikkeavalla tavalla.