Select Page

Tunnetuimmat suomalaiset levy-yhtiöt

Tunnetuimmat suomalaiset levy-yhtiöt

Suomessa on useita levy-yhtiöitä, jotka pitävät huolta maamme tähtiartisteista ja huolehtivat suojateistaan todella tarkasti. Alalla on monia vakiintuneita toimijoita, mutta runsaan viimeisen vuosikymmenen aikana on ilmaantunut uusia haastajia, jotka haluavat keskittyä tiettyyn musiikkityyliin tai tarjota uudenlaisen vaihtoehdon suurempien yhtiöiden rinnalle.

Musiikkiala on kokenut suuria muutoksia digitalisoitumisen myötä pudonneen levymyynnin johdosta, joten levy-yhtiöt ovatkin joutuneet miettimään tarkasti toimintaansa. Ne ovatkin halunneet korkeaan laatuun ja osaaviin artisteihin, jotka ovat vallanneet suomalaisten sydämet vuosi toisensa jälkeen.

Esittelemme tässä artikkelissa muutamia kotimaisia yhtiöitä, jotka ovat tunnettuja korkeatasoisista artisteistaan.

Kaiku Entertainment Oy

Kaiku Entertainment edustaa uudemman ajan suomalaista musiikki, jonka aiemmin Warner Music Finlandilla työskennellyt Pekka Ruuska perusti vuonna 2007. Se ei ole pelkästään levy-yhtiö, vaan firman alaisuudessa toimii myös musiikkikustantamo. Yrityksen listalla on monia kotimaisia ykkösartisteja, joihin lukeutuvat muun muassa iskelmäalan ykkösnimiin lukeutuva Juha Tapio, lukuisia reggae-hittejä levyttänyt Jukka Poika, tunteikkaita kappaleita laulanut Johanna Kurkela sekä pitkään musiikkimaailman huipulla vaikuttanut Laura Voutilainen.

Kaiku Songs -kirjoittajat tekevät kappaleita suojateilleen ja kyseinen lista on niin ikään vakuuttava, sillä se pitää sisällään monia musiikkimaailman konkareita. Tekijöitä ovat muun muassa Nylon Beatista tuttu Erin Anttila, viihdyttävistä sanoituksista tunnettu Vilma Alina, rap-artistina menestynyt Redrama sekä The Rasmus -yhtyeen kitaristinakin tunnettu Pauli Rantasalmi.

Rähinä Records Oy

Vuonna 2003 perustettu Rähinä Records luotiin pitkäaikaisen unelman saattelemana, kun pitkään viihdemaailman kirkkaimmalla taivaalla olleiden Kapasiteettiyksikön ja Fintelligensin jäsenet halusivat vastata itse toiminnastaan. He halusivat luoda omannäköisen konseptin, jossa he saisivat tehdä itse omia päätöksiään ja tehdä niin kuin haluavat. Yhtiön tarkoituksena on keskittyä hiphopiin ja urbaaniin musiikkiin, jota muulla alalla toimivat eivät haluaisi tarjota kuuntelijoille. Perinteisen levy-yhtiön lisäksi toimintaan kuuluu musiikkivideoita tuottava Rähinä Films sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen.

Yhtiön artistikattaus edustaa suomalaisen hiphopin kermaa – listoilta löytyvät Fintelligens sekä sen jäsenet Elastinen ja Iso H. Muita nimiä ovat Uniikki, Brädi, Cheek, Timo Pieni Huijaus, Nelli Matula, Puhuva Kone sekä Spekti. Yritys on julkaissut olemassa olonsa aikana 42 levyä, joita on myyty yli 100 000 kappaletta.

Vaikka musiikkiala on kokenut haasteita, on Rähinä Records Oy onnistunut menestyksekkäästi kasvattamaan vuodesta toiseen liikevaihtoaan, joka oli 929 000 euroa vuonna 2015.

Warner Music Finland

Warner Music Finlandilla on pitkät perinteet Suomessa, sillä se on alun perin ollut nimeltään Musiikki-Fazer. Muutos tapahtui vuonna 1993, kun Warner Music osti pörssilistatun yhtiön ja muutti nimen yhtenäiseksi muiden toimintojen kanssa. Firma laajeni entisestään vuonna 2012, jolloin Warner Music osti myös Helsinki Music Companyn ja sulautti sen yhtiön alaisuuteen. Alan jättinä tunnettu yritys pitääkin sisällään levy-yhtiön lisäksi musiikkikustannusyhtiö Warner/Chappell Music Finland Oy:n ja useita muita alaan liittyviä toimintoja.

Warner Music Finland on saanut toiminnastaan useita arvostettuja palkintoja, kuten vuoden levy-yhtiön tittelin ja tunnustusta promootiotyöstään. Levy-yhtiön menestyksekkäimpiä nimiä historian aikana ovatkin olleet muun muassa kansainvälistä tunnustusta niittänyt Darude, ikivihreistä hiteistään tunnettu Katri Helena, teini-idoli Pikku G sekä Saksassa huippusuosion saavuttanut The Rasmus. Tällä hetkellä yhtyeen listoilta löytyvät muun muassa kansainvälistä läpimurtoa havitteleva Alma, pitkän uran tehnyt Vesa-Matti Loiri sekä hittejä takova Antti Tuisku.

Warner Music Finlandin toiminnoista vastaa pitkän linjan konkarit ja kotimaisen tuotannon päällikkönä toimii Idols-ohjelman tuomarinakin tuttu Asko Kallonen. Määrätietoinen työ näkyy myös menestyksenä markkinoilla, sillä yhtiö on tiukasta kilpailutilanteesta huolimatta noussut monta kertaa Suomen markkinajohtajaksi.

Suomalaisartistien keikkaelämä

Suomalaisartistien keikkaelämä

Suomalaisartistien keikkaelämä ei ole glamouria ja ruusuilla tanssimista, vaikka moni saattaa niin kuvitella. Lyhyenkin esiintymisen taustalla on satoja tunteja töitä, kun artisti ja yhtye ovat harjoitelleet esiintymisen viimeisen päälle.

Tutustumme tässä artikkelissa tarkemmin, miltä keikkaelämä näyttää ja mitä liikkuva työ pitää sisällään.

Kilometrejä kertyy mittariin

Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon kotimaisille artisteille kertyy kilometrejä. Suomi on pinta-alallisesti suuri maa ja näin ollen kilometrejä kertyy auton mittariin lähes huomaamatta. Ei ole mitenkään harvinaista, että suosituimmat laulajat ajavat vuodessa yli 100 000 kilometriä. Näin voi käydä helposti, jos artisti asuu itse pohjoisemmassa Suomessa ja tekee paljon keikkaa pääkaupunkiseudulla. Kotimaan maantiet tulevat siis tutuksi, kun artisti yhtyeineen ajaa ensin kotoa keikkapaikalle ja sieltä takaisin kotiin – tai parhaassa tapauksessa majoittuvat joko keikkabussissa tai hotellissa päästäkseen seuraavaan paikkaan. Kotona vietetty aika jääkin erityisesti suosituimmilla artisteille vähäiseksi, sillä työ on erittäin liikkuvaa.

Koska artistit viettävät tiiviisti aikaa yhtyeen kanssa tien päällä, on erityisesti kahteen asiaan kiinnitettävä huomiota – kemioiden kohtaamiseen ja ergonomiaan. On todella tärkeää, että kokoonpano tulee toimeen keskenään ja voi viettää yhdessä pidempiäkin aikoja. Hyvällä ryhmähengellä varmistetaan, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja tekevät parhaimpansa tarjotakseen kuuntelijalle parhaimman mahdollisimman keikkaelämyksen taatakseen, että katsojalle jää hyvä mieli ja hän tulee toistekin takaisin. Tällä tavalla artistit saavat varmistettua työnsä myös tulevaisuudessa.

Kuten aiemmin mainitsimme, myös ergonomian merkitys pidempiä matkoja reissatessa on erittäin suuri. Muusikot ja laulajat tekevät fyysistä työtä, jonka edellytyksenä on, että keho on fyysisesti hyvässä kunnossa. Pitkät matkat auton ratissa tai istuminen epämiellyttävillä penkeillä voi vahingoittaa vartaloa pahasti, jos se joutuu fyysisesti kuormitetuksi. Näin ollen on tärkeää, että penkkien säätöihin ja istuma-asentoihin kiinnitetään huomiota. Lisäksi ajoneuvon turvallisuuden huomioiminen on tärkeää, sillä etenkin yöaikaan ajaessa onnettomuusriski on suuri ja näin ollen saa minimoitua kaikki mahdolliset riskit ennalta arvaamattomissa tilanteissa.

Laulajilla on erikoiset työajat

Artistien työ on keikkaluontoista, joten hän ei itse voi päättää työaikojansa, vaan ne määräytyvät keikan ostaneen tahon puolelta. Esiintymiset sijoittuvat useimmiten ilta-aikaan, jolloin kuuntelijat kerääntyvät yökerhoihin, keikkapaikalle tai konserttisaleihin. Keikat ovat useimmiten viikonloppuisin, erityisesti kesäfestareilla, joten lauantain vapaapäivistä voi lähinnä vain haaveilla. Tällainen elämänrytmi tuottaakin haasteita erityisesti perheellisille artisteille, sillä lasten tai puolison kanssa ei välttämättä ole paljoakaan yhteistä aikaa etenkään tiiviin keikkaputken aikana.

Pitkän työpäivän jälkeen on vielä useimmiten matkaa takaisin kotiin – ja matkaa saattaa pidentää erilaiset ruoka- ja kahvitauot. Suomalaisartistit ovatkin tuttu näky huoltoasemilla ja pikaruokaravintoloissa työskenteleville työntekijöille viikonloppuyönä, jolloin he nauttivat yhtyeensä kanssa huikopalaa tien päällä raskaan esiintymisen jälkeen.

Kuuntelijoiden määrää on vaikeaa arvioida

Kiertuetta julkaistaessa on haastavaa arvioida, kuinka paljon kullekin keikalle tulee yleisöä. Jos lippuja ei ole jo ennakkoon ollut myynnissä, voi artistin olla mahdotonta sanoa, onko keikalla 50 vai 500 kuuntelijaa. Näin ollen esiintymisten välillä saattaa olla paljonkin eroa tunnelmassa ja katsojamäärässä, sillä mitä enemmän paikalle on kerääntynyt ihmisiä, sitä helpompaa on nostattaa tunnelma kattoon.

Toisinaan voi käydä myös niin, että kiertueesta tulee pannukakku. Ei ole lainkaan harvinaista, että keikka saatetaan perua lyhyelläkin varoitusajalla, koska katsojia ei ole tullut tarpeeksi. Tällaisiinkin tilanteisiin on hyvä varautua henkisesti niin katsojana kuin artistina ja suhtautua keikkojen peruuntumiseen normaalisti, sillä niin käy joskus suosituimmillekin artisteille.

Musiikkiteollisuus Suomessa

Musiikkiteollisuus Suomessa

Musiikkiala on tuttu jokaiselle suomalaiselle, sillä ihmiset kuulevat niin uusimpia hittejä kuin vanhoja klassikoita lähes vaivihkaa esimerkiksi työmatkalla radiossa, työpaikalla ja kaupassa ostoksia tehdessä.

Monelle kuitenkin tulee yllätyksenä se, että ala on vielä lapsenkengissä verrattuna moneen muuhun maahan. Musiikkiteollisuuden kokonaisarvo Suomessa on lähemmäs miljardi euroa, kun taas viennin kokonaisosuus siitä on ainoastaan 40 miljoonaa euroa. Suunta on kuitenkin ylöspäin ja vienti on ollut kasvussa viime vuosina. Maamme on silti täysin lapsenkengissä verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin, joka on onnistunut luomaan musiikkiteollisuudesta merkittävän työllistäjän ja mallikkaan veronmaksajan.

Musiikkialan murros on ollut suuri

Suurin musiikkiteollisuuden muutos on tapahtunut kuluvan vuosiluvun aikana, jolloin digitaaliset suoratoistopalvelut ovat ajaneet perinteisen levymyynnin ahtaalle. Vuosituhannen alkupuoli oli vielä levymyynnin kulta-aikaa, sillä tuolloin perinteisiä CD-levyjä myytiin pitkälti yli 50 miljoonan euron edestä. Digitalisoitumisen myötä levymyynti on kääntynyt rajuun laskuun, jolle ei ole näkynyt loppua – äänitteiden myynnin arvo on nykyään arviolta 10 miljoonaa euroa. Tämä kehitys näkyy myös suomalaisessa elinkeinoelämässä, sillä esimerkiksi levykauppojen tulot ovat vähentyneet rajusti ja valitettavan moni niistä on joutunut sulkemaan ovensa.

Musiikkimyynnin lasku näkyy myös artistien ja levy-yhtiöiden kukkaroissa. Vaikka viimeisten vuosien aikana digitaalisen myynnin ja levymyynnin kokonaisarvo on lähtenyt hienoiseen kasvuun, on se edelleen kaukana huippuvuosista. Siinä, missä suosikkiartistit saivat ennen huomattavan osan tuotoistaan levymyynnistä, on sen merkitys kokonaisosuudesta laskenut.

Suoratoistopalvelut ovat luonnollisesti paikanneet aukkoja maksamalla artistikorvausta, mutta se on hurjimpien arvioiden mukaan ainoastaan 0,002 euroa kappaletta kohden. Soittokertoja vaaditaan siis luonnollisesti erittäin paljon, että korvaukset tuntuisivat palkkapusseissa. Tällaisiin soittomääriin yltävät ainoastaan kansainväliset maailmanluokan tähdet.

Keikkailu tuo suuren osan tuloista

Laskeneen levymyynnin takia musiikkiteollisuus on joutunut etsimään korvaavia tuloja muista kanavista ja keikkamyynti sekä myytävät oheistuotteet näyttelevät ansaintalogiikassa tärkeää roolia. Myös erilaiset markkinointikumppanuudet kartuttavat mukavasti artistien tilipussia.

Artisti saa korvauksen keikastaan yleensä joko kiinteänä korvauksena eli etukäteen sovittuna summana, joka maksetaan hänen tililleen keikkayleisön lukumäärästä huolimatta. Vaihtoehtoisesti hän voi saada komission, joka määräytyy myytyjen lippujen määrään. Tämä valinta onkin erityisesti tunnetuille nimille hyvä ratkaisu, sillä he saavat tuvan täyteen illasta riippumatta.

Lisäksi merkittävän tulonlähteen keikkapaikoilla muodostavat erilaiset oheistuotteiden myynnit. Niissä on lähes poikkeuksetta korkea kate, joka jakautuu yleensä myyjän ja artistin kesken. Laulajan nimellä tai logolla varustetut lippikset, t-paidat ja hupparit ovat fanien keskuudessa suosittua tavaraa, joka tekee kauppansa. Ihailijat voivatkin ostaa niitä huolettomin mielin, sillä he tietävät rahojen menevän illan esiintyjän hyväksi eikä esimerkiksi piraattiteollisuuteen.

Kykyjenetsintäohjelmat ovat muuttaneet toimintaympäristöä

Suomalaisen musiikkiteollisuuden yksi merkittävimmistä muutoksista on myös ollut kykyjenetsintäohjelmien tulo alalle. 2000-luvun alkupuolella lanseerattiin muun muassa Idols ja Popstars, jotka tarjosivat tavallisille kansalaisille täysin uudenlaisen väylän nousta koko Suomen tietoisuuteen. Entisaikaan tarvitsi tehdä demokappaleita, lähettää niitä eri yrityksiin ja toivoa, että joku levy-yhtiö tunnistaisi lahjakkuuden, tarvitsee nykyään ainoastaan kävellä kykyjenetsintäohjelman kuvauspaikalle ja odottaa esiintymisvuoroaan.

Vaikka joidenkin mielestä kykyjenetsintäohjelmat eivät tarjoa uskottavaa väylää musiikkiuran luomiselle, on se nostanut monien artistien uran uudelle tasolle. Harva muistaa, että koko kansan suosiota nauttiva Jenni Vartiainen aloitti alun perin musiikkiuransa Popstars-ohjelmassa luodussa Gimmel-bändissä vuonna 2002. Antti Tuisku ja Anna Abreu ovat sen sijaan nousseet koko kansan tietoisuuteen Idolsista – kuin myös kansainvälisessä huippusuosiossa paistatteleva Alma. Musiikkiala onkin siis tietyllä tapaa muuttunut inhimillisemmäksi, sillä nyt kenellä tahansa on helposti mahdollisuus kokeilla onneaan tosi-tv-ohjelmassa menestymisessä.